Yksi yö taas takana. Tero oli taas valvomassa asioiden sujumista. Yö oli ollut aika levoton. Nyt on jouduttu tarkkailemaan tarkemmin että kaikki saavat ruokaa. Paino oli noussut suurimmalla osalla mahtavasti, mutta osalla hieman vähemmän. Onneksi on kuitenkin olemassa muistiinpanot edelliseltä kerralta ja voi vertailla silloisia painonnousuja. Ne osoittivat ettei hätää ole oikeasti. Osan pentujen paino lähenteli jo kiikun kaakun 700 g. Tänään se rikotaan varmasti. Yleissääntöhän on, että pennut tuplaavat syntymäpainonsa n. 7-10 vuorokaudessa. Siihen päästään varmastikin. Tänäänhän on päivä kuusi.

Nyt on aloiteltu pentujen nimien suunnittelut ja katsotaas mikä teema sieltä syntyykään. Mutta eiköhän se jollakin lailla tanssiin liity? :) Nämänhän ovat ne viralliset rekisteripapereihin tulevat nimet, mutta jokaisella kodilla on lienee jo kova mietintä tulevan perheenjäsenen nimestä. Miten ihanaa se onkaan?

Eläinlääkärintarkistukset tullaan tekemään meille kotiin. Ei tälläisen pentumäärän kanssa viitsi minnekään lähteä. Ovat ne sen verran jo isoja siinä vaiheessa. Jokainen saa sitten oman todistuksen terveydentilasta. Tarkitus tulee tapahtumaan 7. viikolla.

Jokainen pentu sirutetaan viikolla 5. Sekin tapahtuu kotona. Tämän sirutuksen jälkeen saadaan rekisteripaperit virallisestikin eteenpäin ja paperit ovat sitten valmiina siinä vaiheessa, kun kotiinlähdön aika on tullut. (NYYH!!!!)

Kokoan kaikille kodeille pentutietopaketin, jossa annan esim. malliesimerkkejä mitä asioita/välineitä kannattaa kotiin ainakin hommata. Villakoiran kanssa eläminen kun on hieman välineurheilua. Varsinkin jos turkissa on hieman pituutta. Ja jos ajatuksissa on näyttelyt, niin se on heti alusta alkaen tiedostettava siinä turkin hoidossa. Tässä kuvassa on näyttelyhihna. Näitä saa tilattua facesta hakusanalla Show leads for dogs.

Villakoiran kanssa ei voi vain ajatella, että mä voin sitten kyllä ehkä käydä näyttelyssä; turkin kasvattaminen vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä ja paljoa työtä. Varsinkin siinä takkuvaiheessa, joka alkaa vajaan vuoden ikäisenä ja saattaa kestää yli kaksivuotiaaksikin. Tällöin pehmoinen ja höttöinen pentuturkki muuttuu aikuisen karkeammaksi ja takkuuntumattomaksi turkiksi.

Jos koiralla kasvattaa näyttelyturkkia, se pitää huomioida esim. pannan valinnassa. Silkkipanta tai ohut ketjupanta voi olla hyvä valinta, jotta turkki ei kuluisi niskasta. Se on se haastavin paikka turkkia kasvattaa. Näyttelyturkkiselle koiralle ei koskaan voi edes ajatella valjaita käyttöön. Nämä on näitä pieniä juttuja, mutta niistä voidaan sitten jutella tarkemmin kun tavataan siinä vaiheessa kun pentuja olette tulossa katsomaan. Tässä kuvassa on Aunen ja Hildan arkipannat. Ja on niitä toisenlaisetkin. Nämä on tehnyt Heini Rytkö. Löytyy facebookista hakusanalla isovillakoirapannat... Toinen paikka on Facebookissa Leenan pantanurkka.

Mutta jos koirasta on tulossa ns. kotikoira, joka ei näyttelymaailmaan ole lähdössä, on paljon helpompaa osaltaan. Toki villakoiraa pitää aina trimmata, olipa turkin pituus mikä tahansa. Säännöllisesti on hyvä konettaa tassut, kasvot, hännän luota sekä esim. pyllynreiän ympäriltä. Jotkut tykkäävät vetää turkin kauttaaltaan koneella tiettyyn pituuteen, jos ei saksia halua. Trimmaukseen oppii vain trimmaamalla ja on erityisen tärkeää opettaa pentu siihen pienestä asti. Koneen äänet, kuivaajan pöhinä, pöydällä seisominen, kynsien leikkuu, kampaaminen ja harjaaminen. Olen aina sanonut Aunelle ja Hildalle, ETTÄ TÄMÄ ON TÄTÄ VILLAKOIRAN ELÄMÄÄ!

Pentuja saa tulla katsomaan siitä eteenpäin, kun ovat noin kolmeviikkoisia palleroita. Siinä vaiheessa silmätkin ovat jo auenneet ja jalatkin kantavat jo sopivasti. Silloin osataan jo hieman leikkiäkin! Tiedän, että on raskasta odottaa pentujen kasvamista kun tietää, että tuolla se oma pikku puudeli kasvaa! Mutta odotus onneksi palkitaan lopulta!