Kasvattajan ja koiranomistajan arkea

Kiirettä ja tohinaa

Perjantai 12.6.2015 - Tiina

oranssitytto_eli_rocking_rihanna_001.jpg

Hommaa riittää. Pesen pyykkiä, vaihdan puhtaita alustoja, leikkaan kynsiä, kannan selkä vääränä ruokaa Aunelle ja Hildalle, seurustelen, juttelen, silitän, rapsutan, sylitän, pesen pentuja, pesen ja puunaan aikuisia koiria, tuijotan, ihmettelen, otan kuvia, otan videoita, siivoan, käyn ostamassa lisää ruokaa. Ja kaikki muu normielämä päälle. Onnekseni olen nyt lomalla, siinä se opettajan työn ihanuus. 

Pennut kasvavat niin nopeaan. Kehitys on huimaa, niinkuin varmaan olette huomanneet facebookin sivuiltamme. Nyt osataan kävellä, leikkiä, murista, haukkua, nähdään ja kuullaankin jo hieman. Tänään päästiin ekan kerran myös ulos. Voi miten kivaa se olikaan. Aunekin päätti samoin tein imettää pennut ulkona. Olipahan ihanan viileää. Huomaa että Aunella on kokoajan hieman kuuma. Varmaan tuo maidon tuottaminenkin saa aikaa lämpöä ja se puolestaan saa Aunen etsimään paikkoja jossa olisi viileämpi olla, nyt Aunen mieliasento on selällään nukkuminen. 

Hilda on nyt ihan rauhallinen, mutta pieni mutta siinä on. Hildalla tulee maitoa tisuista. Kerronpa hauskan tarinan. Tällä viikolla maanantaina tulin jumppaa pitämästä. Juuni oli ollut vastuullisena seurata mitä pennuille kuuluu ja tapahtuu. Tullessani kotiin Juuni oli olohuoneessa sohvalla katsomassa telkkaria ja Hilda....arvatkaapas vain. Hilda oli pentulaatikossa ja tisuilla oli oikeasti imemässä nisiä neljä pentua. Ei voi olla totta! Tulipas lähtö sieltä hyvin pikaisesti. 

Todenäköisesti pennut pääsevät isompaan tilaan viikonlopun aikana. Jos vaan alkaa näyttää siltä, että tissille osataan tulla helposti ja vikkelään. Katsellaan. Ulkoilukausi on aloitettu ja sitä lisätään pikkuhiljaa. Ensi viikolla aletaan maistella muutakin ruokaa Jossakin vaiheessa. 

On ne vaan niin ihania ja nöppösiä ettei sanoin voi kuvailla. Ehkä kuvin vähän, mutta sitä tuoksua ei voi. Siitä tunnistaa pennun. Kuvassa on Aune-äiti vauvana. 

Kommentoi kirjoitusta.