Kasvattajan ja koiranomistajan arkea
Jotta et pääsisi liian helpollaPerjantai 5.6.2015 - Tiina Voi mikä päivä oli eilen. Sydämentykytystä, pelkoa, ahdistusta. Se se vasta virkeänä pitää ihmisen. Päivä alkoi normaalisti. Tero oli ollut pentujen kanssa yön. Aamu alkoi niin että 7 aikaan vein koirat aamulenkille jonka jälkeen tulin sisälle. Koirille ruokaa ja Aune meni pentuja hoitamaan. Päivä oli hektinen mutta huomasin siinä aamupäivän aikana että pennut eivät syökään niin hanakasti. Osa ei suostu tarttumaan tissiin. Tulkitsen sen sillä että nyt ei ole nälkä. Kun sama jatkuu, alkaa huoli herätä. Soitan Terolle että menikö yö ihan normistii? Tero totesi että ehkä aamuyöstä pennut olivat hieman äänekkäämpiä kuin normaalisti. Iltapäivällä joskus kahden aikaan yksi pennuista ripuloi. Luulen sen olevan joku sattumanvarainen tapahtuma, vaikkakin pieni epäilys alkaa kaihertaa mielessäni enemmän. Sama pentu ripuloi kohta uudestaan ja nyt tajuan, että tämä ei ole sattumaa. Huomaan että yksi pennuista on myös hieman löysänoloinen ja ei suostu, ei pysty tissiä suuhun ottamaan. Soitan Terolle ja Tero lähtee kotiin tulemaan. Alan soittelemaan eläinlääkäreille. On täyttä, mutta saan vinkin Tähtitassu nimisestä pikkuklinikasta. Soitan sinne ja meidät otetaan heti vastaan. Ei muuta kuin pennut laatikkoon ja Aune mukaan. Henna oli myös mukana. Kun pääsemme perille,olen iloinen. Myös toinen pentu ripuloi ja huomaan että pennuilla on myös huono olo. Oksettaa raukkoja. Tässä vaiheessa alan olla paniikissa. Mielessäni käyvät kaikki mahdolliset kauhukuvat. Taas kerran. Tämä on nyt kyllä hieman liikaa. Yritän pitää itseni kasassa. Pennut hoitopöydälle. Jokainen pentu nesteytetään ja punnitaan. Kenenkään paino ei ole laskenut onneksi. Pennuille päätetään aloittaa antibiottikuurit. Myös Aune saa sellaisen varmuuden vuoksi. Saamme mukaan nesteytystarvikkeet eli ruiskut, neulat, liouksen nesteytystä varten. Henna on onneksi pistänyt ja sitä ihan harjoitellut, mutta ihmisille toki. Kolme pentua sai nesteytyksen uudelleen ennen kahdeksaa illalla. Päätetään että pennuille annetaan myös matolääkkeet varmuuden vuoksi. Nehän olisi annettu jokatapauksessa lauantaina. Saamme mukaan myös äidinmaidon vastikkeen tarvikkeineen niille pennuille jotka eivät tissiä söisi. Maitohappobakteria kaikille.Tero hakee apteekista vielä Nutrigeeliä, jos tarvitaan lisäboostia. Ja voin muuten mainostaa tuota klinikkaa. Oli ihana palvelu ja vitsit, miten edullista. Koko käynti lääkkeinern päivineen vain 158 e. Luitte oikein. Siis oikeasti uskomattoman halpaa. Tuonne menemme uudestaankin. Ette usko että olin iloinen, kun yksi niistä pennuista, joka ei ollut pystynyt syömään oikein kokopäivänä alkoikin ahnaasti tisua syödä. Jokainen pentu vuorollaan ripuloi, mutta sen jälkeen olo ilmeisesti alkoi helpottaa. Tuo paha olo aiheutti sen, ettei tissiä syöty. Kun nisä meni suuhun, se aiheutti yökkäyksen. Pennut tarvitsivat selkeästi lämpöä enemmän. Siksipä ne saivat peiton päälleen nukkuessaan. Illalla puoli 11 aikaan, oli enää yksi vauva, joka ei syönyt. Annoimme tälle pennulle vielä Hennan kanssa nesteytystä ihon alle. Minä jäin pentujen kanssa valvomaan, sillä Terolla oli aikainen lähtö klo 5 aikaan Helsinkiin ja hän joutuu itse ajamaan. Olipa niin mahtava hetki, kun tämä viimoinen pentukin otti tisun ja alkoi syödä 11 aikaan. Luojan kiitos, sanon minä. Yö meni niin kuin meni. Aune imetti pennut puoli kahden aikaan ja puoli kolmen aikaan. Minä en kertakaikkiaan pysty nukkumaan pentujen lähellä. Ne äänet ja murinat ovat ihan liikaa niin herkkäuniselle ihmisille kuin Minä. Tero tuli tässä vaiheessa pentujen luokse. Aamulla kuuden aikaan annoin pennuille ja Aunelle antibiootit. Käytin koirat lenkillä. Laitoin koirille ruokaa. Laitoin pyykkiä pesuun. Sitä nimittäin riittää ja paalljon. Siivosin pentuhuonetta. Nyt pennut söivät hyvin ja osalla ainakin kakat alkaa olla normaalin koostumukseltaan. Joskin haju ei ole kovin houkutteleva. ❤️❤️ Kuinka iloinen voit olla normikakasta? Hyvin iloinen voin kertoa. Minua väsyttää ihan järjettömästi, mutta ei haittaa yhtään. Olen kiitollinen siitä, että kaikki on nyt paremmin. Mietin vain sitä, kuinka hauras tuo pienen elämän alku onkaan. Ja kuinka tärkeää on tuntea ja seurata näiden pienien kultanuppusten elämistä ja oloa. Nyt ne nukkuvat selällään tassut heiluen ja massut pullottaen tyytyväisinä olostaan. Sanon vielä kerran, Thank god. Kaikki on nyt hyvin. |
|
5.6.2015 15.37
Marja-Liisa
Olipa ihanaa, että pentuset toipuivat. Kyllä on kova huoli, kun pienet sairastavat ja ihanaa, että apua oli saatavilla. Kyllä hyvä eläinklinikka on kullan arvoinen asia varsinkin hätätapauksessa. On muuten aina mukavaa lukea tätä pentublogia! |
Voi ei, mutta onneksi kaikki on nyt hyvin!