On ollut taas piiiitkä hiljaisuus. Työn loppukiri, vieraat, kaikki muukin arki on vienyt kaiken ajan. Nyt olen jäänyt lomalle, on minulla aikaa (toivottavasti) kertoilla teille enemmän asioista. Pennut kokivat keskiviikkona ensi kerran palasen villakoiran elämästä, kun nassut konetettiin. Labradorin noutajista kuoriutuikin villakoiria ihan hetkessä. Pennut eivät oikein osanneet vielä reagoida asiaan mitenkään. Olin kyllä ovela ja nappasin käsittelyyn unessa olevat pennut. Mutta eikös naamat muuttuneetkin ihan kuin karkeiksi. Niin söpöiksi, että apua! Niin ihaniksi, että EN KESTÄ!

Aamut alkavat jokainen samalla tavalla. Joskin tänä aamuna nukuimme oikeasti melkein kahdeksaan asti. Ja niin nukkuivat naperotkin! Eikä ollut edes kakkoja siivottavana. Pennut pihalle, ruokalautaset eteen. Kylläpäs maistui piimänapuseos höystettynä Hevineulla. Minun pääasiallinen tehtäväni onkin nykyisin laittaa ruokaa turpoamaan, vuoron perään Hildalle ja pennuille. Monta kertaa päivässä. Piimää menee nyt päivässä yli 2 litraa ja vesikuppikin tuli pennuille eilen esille.

Pennut ovat jo hyviä syömään ja kirsut ja tassut ovatkin ruokailun jälkeen sen näköisiä, että jotain on herkuteltu. Olen päätellyt oikean ruokamäärän siitä, että lautaselle jää vielä ruokaa hieman. Tänään pennut saavat ruokaa jo neljästi. Hildahan imettää kuitenkin pentuja vielä ihan kunnolla. Kaikkein huvittavinta on se, että Hilda on päättänyt ruokkia pentujaan viemällä niille omia kanankaulojaan, siis niitä raakoja. Yhtäkkiä huomaan, että pennut imeskelevät jotain niin makoisaa ;) En uskalla jättää niitä kuitenkaan vielä pennuille, koska hampaita ei ole vielä niin paljon ja pennut voisivat tukehtua niihin.

Ensi viikolla pennuilla on edessä tassujen ja hännän tyven konetus. Onkohan jo myös ekan pesun paikka? Tutustuminen kuivaamiseen ja ääniin jotka siihen liittyvät. Pennut viettävät yhä enemmän aikaa ulkona, jos keli sen vaan myöten antaa. Pennut etsivät itselleen suojaisaa paikkaa puskien ja kukkapenkkien keskeltä. Huomaa, että tummat pennut sietävät huonommin auringonpaistetta, verrattuna valkoisiin.

Ada ja Bella ovat hienohelmoja ja haluavat aina terassille tassuttelemaan ja sitä kautta sisälle lämpimään ja kuivaan. Pennut eivät enää viihdy yksinään vaan he ovat kokoajan vaatimassa itselleen huomiota. Tassut kehän reunalle ja vikinää..ja pakkohan sinne on mennä seurustelemaan pienten kanssa. Leikkihetket ovat kuitenkin vielä aika lyhyitä ja simahdus tapahtuu hetkessä. Silloinhan sitä kasvetaan, eikös niin?

Pennut leikkivät, juoksevat vikkelästi paikasta toiseen ja reagoivat tule--tule--tule-kutsuun! Tänään on myös ollut kuvaaja Anna-Mari Sundgren ikuistamassa ihania hetkiä 4-viikkoisten pentujen elämästä. Uudet kuvaukset tehdään, kun pennut ovat 7-viikkoisia palleroisia. Kunhan saan kuvat, niin laitan niitä esille.