Kasvattajan ja koiranomistajan arkea
Miten se raskitte niistä luopua?Maanantai 12.5.2014 - Tiina En edes ajattele niistä luopumista! Minä vaan huolehdin nyt asioista, että kaikki on hyvin sekä mammalla että pikku kullannupuilla! Ihan kauhistuttaa kuinka nopeaan tämä aika kuluukaan. Nehän ovat kohta jo 2-viikkoisia. Jäljellä on kohtaa enää kolme samanlaista pätkää ja sitten niistä pitäisi alkaa luopua! Mitä???? Haluaisinko jättää itselleni edes yhden? Haluaisin kyllä, mutta olisiko se mahdollista? Olisihan se, mutta nyt ei tällä kertaa meille yhtään pentua jää. Jotta meidän kasvatustyömme menisi eteenpäin, on meidän järkevää ottaa Aunelta sitten jälkeläinen jossakin vaiheessa perheeseemme kasvamaan. Minua alkaa ihan pelottaa että meillä on kohta 5 isovillakoiraa :) ei vaineskaan, joku järki sentään. Toivon näin. On tässä yksi hyvä puolikin lisää Hildan mammavaiheessa; Aunen on ihan pakko itsenäistyä ja irtaantua äidistään. Ja kuinka hyvää se tekeekään. Nyt huomaa, että Aune on muuttunut. Se leikkii itsekseen. On selvästi vapautuneempi kaikin puolin. Me käydään harrastamassa ja lenkillä vain Aunen kanssa. Tämä on niiinnnn hyvä juttu! Kohta Aune pääsee auttamaan mammaansa myös pentujen kanssa. On jo nyt niin innokas pesemään vauvoja kun sille etäisyydelle pääsee. Ei Aune kyllä silti tällä hetkellä olisi ehkä valmis äidiksi, kahden vuoden iästään huolimatta. Minua ihan kauhistuttaa kun katselen joidenkin kennelten toimintaa, joissa vuoden ikäiset nartut alkavat synnyttää ja jopa puolen vuoden-vuoden välein. Siinä ei kovin suurta arvoa anneta koiralle ja sen hyvinvoinnille. On se tuo tiineys ja pentuaika sen verran vaativaa koiralle. Ja jos siihen lasketaan vielä iso pentue, niin kyllä emästä on pidettävä erityisen hyvää huolta. Pennut ovat niin ihania. Ne alkavat jo kipuamaan syliä kohti. Luullen tietysti, että mammahan se on tuossa. Sylissä olo on jo nyt tärkeää pieninä hetkinä. Tottuminen ihmisen käsittelyyn pikku annoksina. Kokoajan enenevissä määrin. Ja sitä me tehdään. Onneksi meillä on tuota nuorisoa, joka on ihanan aktiivisesti mukana auttamassa ja hellittelemässä pentuja. Tällä saadaan aikaan ihmiseen tottuneita ja reippaita pentuja. Kolmen viikon jälkeen alkaa sitten se aktiivinen työ. Ensi viikonloppuna pennuille tulee huoneeseen isompi kehä, varmaan noin 6-7 neliötä, jonka sisälle laitetaan kuitenkin vielä pentulaatikko. Se poistetaan noin kolmen viikon ikäisenä ja sitten pennuille tulee isompi alue, jossa on nukkumisalue, pissa-alue, juoma-alue ja leikkialue; leluja, pikku luita yms. on sitten tarjolla. En malta odottaa! |