ETTÄ NE ON SITTEN SÖPÖJÄ. Niin kuin karkkeja. Viilettävät pihamailla, temmeltävät, kinastelelevat, painivat.Sitä on ilo katsoa ja seurata. Seikkailut pihalla on yhtä menoa ja vauhtia. Pentuja seuratessa huomaa luonne-erot entistäkin selvemmin. Toki piirteet vielä muuttuvat, mutta kyllä siellä on nähtävissä jo vahvat ja pehmeämmät luonteet.

Aamu alkaa nykyisin näin;

1. Hilda teputtaa tassuilla alakertaan ja tuijottaa meitä, Aika herätä. Kello on kuusi aamulla.

2. Hyppään sängystä ja vedän toppahousut jalkaan (ei kannata palella, olen huomannut).

3. Kipuamme ylös ja tsekkaan tilanteen. Nyt on tilanne kakan osaltakin helpottanut (vähemmän napuja, enemmän raakaravintoa). Tänäkään aamuna ei ollut yhtään kakkaa tullut yöllä. Siirrämme pennut ulos ja sitten alkaa vilinä.

4. Tero jää siivoamaan pentujen tilan; pissipaperien vaihto, uudet alustat (tai ainakin suojaavat pyyhkeet), pesutoimenpiteet..

5. Minä olen pihalla pentujen ja Hildan kanssa. Tänäkin aamuna maa oli jäässä. Viltin päällä Hilda imettää pennut. Imetyksen jälkeen lähden hakemaan pentujen aamuruuan.

6. Jauhelihaa, piimää ja ihan tippa pentunapuja kolmelle lautaselle. Ruoka on syöty hetkessä ja sitten alkaa kakkapaikkojen etsintä. Nyt osataan mennä jo sivuun etsimään rauhaisaa ja suojaisaa kakkapaikkaa.

7. Leikkiä ja painia.

8. Alkaa paleltaa ja minun sylini on turvapaikka.

9. Siirtyminen sisälle omaan, puhtoiseen paikkaan. Nyt on lämmin ja alkaa unettaa.

10. Jäädään odottamaan seuraavaa ulkoiluhetkeä.

 Olemme käyttäneet pentuja mahd. paljon ulkona. Ne osaavat jo siirtyä herättyään siirtyä paperille pissimään. Iltakakitkin käydään tekemässä vielä ulkona yhdeksän aikoihin. Tämän ansiosta aamuisin onkin nyt siistiä.